Satu Rämö on monelle tuttu blogistaan ja tietokirjoista, joita hän on kirjoittanut joko yksin tai yhdessä toisen kirjoittajan kanssa. Uusi polku aukeni runsas vuosi sitten, kun Rämö aloitti ensimmäisen fiktionsa.
Keväällä ilmestynyt, islantilaisiin maisemiin sijoittuva dekkari Hildur keikkuu myyntilistojen kärjessä ja seuraavat kaksi osaakin ovat jo työn alla.
Satu Rämö, mikä innosti vaihtamaan fiktioon?
– Tuli sellainen olo, että tämä oli nyt tässä, minulla ei ole enää mitään mielenkiintoista ja sisällöllisesti tarpeeksi hyvää kerrottavaa tietokirjoihin – siis niihin, joita kirjoitin aiemmin. Olen kirjoittanut jo niistä aiheista, joista tiedän eniten: kirjoittamisesta, pienyrittäjyydestä – siis ikäänkuin elämäntapayrittäjyydestä – työelämän murroksesta, äitiydestä ja elämästä Islannissa vähän joka kulmalta.
– Halusin kuitenkin jatkaa pitkän tekstin kirjoittamista, koska se on hyvin palkitsevaa ja mukavaa. Totesinkin sitten, ettei minulla ole oikein muita vaihtoehtoja kuin siirtyä fiktion puolelle. Genreksi valikoitui dekkari siksi, että olen itse dekkarien suurkuluttaja ja se tuntui siitä syystä helpoimmin lähestyttävältä.
– Sitten eräänä päivänä Hildur tuli kylään ja tarina alkoi kehittyä päässäni. Ensimmäinen ajatus oli, että tämähän sopii dekkariksi. Ajattelin myös, että dekkari on siinä mielessä kiitollinen, että siinä voi tarinan hahmojen kautta käsitellä muitakin aiheita kuin vain itse rikosta ja sen selvittämistä.
Hildur valmistui runsaassa vuodessa
Alkajaisiksi Satu Rämö oli yhteydessä kustantajaansa (WSOY), kertoi ideastaan ja liitti mukaan pari näytesivua, hahmotelman kirjan hahmoista sekä tiivistelmät kolmen kirjan tapahtumista. Samalla hän uteli, onko ajatuksessa mitään järkeä ja olisiko mahdollista toteuttaa se. Kustantaja uskoi ajatukseen ja homma lähti liikkeelle.
– Tarvitsin sen kustannussopimuksen saadakseni jotain aikaiseksi. Tunnen itseni liiankin hyvin ja tiedän olevani sillä tavalla laiska, että ilman aikataulua ja deadlinea mikään asia ei valmistu.
Hildurin ensimmäisen osan matka tuosta yhteydenotosta siihen, kun Rämö palautti viimeisen version, kesti reilun vuoden. Jatko-osa on jo työn alla ja ilmestyy maaliskuussa. Ensimmäisen osan mysteerit avautuvat sitten kolmannessa osassa, joka ilmestyy vuoden lopussa.
Fiktion kirjoittaminen oli kiehtova oppimiskokemus
– Fiktio tietokirjoittamisen jälkeen oli tosi jännää ja joutui koko ajan miettimään, että miten tämä nyt menee, pysyykö kaikki hanskassa. Piti olla extrajärjestelmällinen – siis vieläkin järjestelmällisempi kuin yleensä olen.
– Siinä piti niin monen asian osua kohdalleen. Kun olin rakentanut tarinan ja oli ne hahmot valmiina, niin tiesin mistä kirjoitin. Silti piti ihan aluksi luoda se koko maailma, aikajana ja kerrontaratkaisut ja miettiä koko ajan miten se pysyy käsissä niin, ettei vallan räjähdä ja eksy sivupoluille.
– Se oli minulle hieno ja kiehtova oppimiskokemus, koska siinä oli niin paljon uutta. Todella paljon auttoi se, että minulla on todella hyvä kustannustoimittaja Hanna Pudas WSOY:lta. Ilman hänen kanssaan käytyjä pitkiä puhelin-, sähköposti- ja whatsapp-keskusteluja olisi ollut tosi paljon vaikeampaa.
– Työn määrä yllätti, mutta vastineeksi tuli sellainen innostunut olo siitä, että vieläkin uskaltaa kokeilla ja tehdä tämmöisiä uusia juttuja.
Monta rautaa tulessa
Osasitko ennakoida Hildurille ykköstilaa myyntitilastoissa?
– Toivoin tietysti, että se menestyisi. Ei se ollut valtava yllätys, mutta tietysti etukäteen epäilytti, voisiko niin käydä. Tiesin myös, että omalla markkinointityöllä pystyn siellä alussa auttamaan myyntiä. Tämä iso menestys oli kuitenkin yllätys.
Satu Rämö on monen toimen nainen ja työt ovat keskenään hyvin erilaisia. Kesällä hän järjestää ja vetää ratsastusvaelluksia, talvet kirjoittaa ja ympäri vuoden tekee some-vaikuttamista.
– Yritän rytmittää tekemiseni ajanjaksoihin vuodessa ja alan keskittyä aina seuraavaan sitä mukaa, kun se lähenee. Minulla ei siis ole kaikki päässä ja ajatuksissa kaiken aikaa.
– Minulle sopii myös erittäin hyvin se, että saan itse päättää työajat ja -tahdin. Silloin sellainen metasäätäminen jää pois. Sanon heti ei kaikille palavereille, joista tulee jo ennalta tunne, että tarkoitus on ennen kaikkea jutustella mukavia. Siitä tulee minulle sellainen olo, että joku käyttää aikaani väärin. En syytä ihmisiä vaan sitä palaverikulttuuria. Haluan että palaverilla on aloittaessa selkeä päämäärä – sillä tavalla asiat etenevät.
– Lähes tulkoon kaikkea elämässä voi muuttaa: voi vaihtaa työtä, puolisoa, asuinpaikkaa, ilmastoa, mutta terveyttä ja aikaa ei saa mistään lisää. Siksi olen niin allerginen turhille palavereille ja tyhjäkäynnille. Varmaankin samasta syystä koen työskenteleväni parhaiten yksin, kun saan päättää omasta ajankäytöstäni.
Hildurin sivupolkuna syntyi neulekirja
Rämö sanoo tykkäävänsä siitä, että työ on monipuolista ja siinä on vaihtelua eikä ainakaan vielä halua jättää kaikkea muuta pois ja keskittyä vain kirjoittamiseen. Hän sanoo olevansa myös siinä onnellisessa asemassa, että puoliso tekee suurimman osan asioista kotona ja lasten kanssa.
Rämö sanoo myös, että tällä hetkellä on joitakin sellaisia töitä, joita hän tekee vain rahan takia. Ne saattavat tulevaisuudessa pudota pois. Siis siinä tapauksessa, että kirjat alkavat myydä niin hyvin, että niistä saa elannon pysyvästi itselleen pidemmälle tulevaisuuteen.
– En kestä taloudellista epävarmuutta kauhean hyvin, joten en ainakaan vielä pysty heittäytymään täyspäiväiseksi kirjailijaksi, vaikka myyntiluvut näyttävätkin nyt tosi hyviltä. En halua riskeerata omaa taloudellisen turvallisuuden tunnetta sillä, että tekisin vähemmän töitä. Mutta jos tämä lähtee oikeasti lentoon, voisin kuvitella kolmen-neljän vuoden päästä hidastavani muiden töiden tekemistä merkittävästi.
Satu Rämö on kotisivuillaan tehnyt tutuksi myös Islantia yleensä ja islantilaisneuleita erikseen. Hilduria kirjoittaessaan hän myös opetteli ihan kunnolla neulomaan ymmärtääkseen paremmin kirjan Jakobia siitä, miksi tämä neuloo.
– No sehän lähti sitten ihan käsistä. Jaan freelancereiden yhteisössä työhuonetta neulesuunnittelija-yrittäjän kanssa ja hänen kanssaan aloin työstää neulekirjaa, joka julkaistiin lokakuussa. Siitä tulee vähän niinkuin Hildurin sivupolku, aloittelijan ja konkarin yhteisteos.
Info
Satu Rämö on suomalainen kirjailija, viestintäalan yrittäjä ja sosiaalisen median vaikuttaja. Hänellä on Instagram-palvelussa yli 30 000 seuraajaa. Rämö on kauppatieteiden maisteri ja humanististen tieteiden kandidaatti, asuu Islannin vuonoalueella Hildurin tapahtumamaisemissa, on naimisissa ja hänellä on kaksi lasta.
Rämö on saanut Mondon Vuoden matkakirja-palkinnon vuonna 2015 kirjastaan Islantilainen voittaa aina.
Teokset:
- Mondo Islanti, 2008, 2013
- Vuoden mutsi, 2012. Toinen tekijä Katja Lahti
- Vuoden mutsi 2, 2014. Toinen tekijä Katja Lahti
- Islantilainen voittaa aina, 2015
- My Journey to Iceland, 2016
- Unelmahommissa, 2017. Toinen tekijä Hanne Valtari
- Tripsteri Islanti, 2017
- Islantilainen kodinonni, 2018
- Viesti perille!, 2019. Digikirja.
- Kynä – Kaikki tärkeä kirjoittamisesta, 2020, Toinen tekijä Mirjami Haimelin
- Kynä – Tehtäviä oman äänen löytämiseen, 2020. Toinen tekijä Mirjami Haimelin
- Talo maailman reunalla, 2021
- Hildur, 2022
Lähde: wikipedia.org
Teksti: Elina Salmi
Kuva: Björgvin Hilmarsson
9.1.2023
/ Artikkelit