Useimmille tulee Argentiinasta mieleen sinivalkopaitaiset futaajat ja tulinen tango, mutta harva tietää, että se on myös merkittävä hunajantuottaja. Suomessa argentiinalaista hunajaa on tähän saakka myyty esimerkiksi Hunajainen Sam- ja Pirkka-tuotemerkkien alla.
Nyt Argentiina pyrkii parantamaan sikäläisen hunajan tunnettuutta Suomessa ja haluaa saada hunajansa kaupan hyllylle ylpeästi omilla tuotemerkeillään.
Argentiinalaiset mehiläiset ja niiden tarhaajat ovat ahkeraa sakkia. Argentiina on maailman kolmanneksi suurin hunajantuottaja: neljä miljoonaa pesää ja 18 000 kasvattajaa tuottavat 70 000 tonnia hunajaa vuodessa. Siitä 95 prosenttia menee vientiin.
Hunajan tuotanto on Argentiinassakin pienten tuottajien varassa. Sama koskee tietysti omia tuottajiamme. Uuden brändin tuominen markkinoille on vaikeaa ja kallista. Tästä huolimatta brändit ovat kehittyneet aktiivisesti ja järjestelmällisesti viime vuosina.
Argentiinan julkisen sektorin edustajat tekevät yhteistyötä hunajan tuottajien ja tuottajia edustavien organisaatioiden kanssa. Argentiinan ulkoasiainministeriön alaisuuteen perustettiin viennin edistämisneuvosto, johon osallistuu julkisen ja yksityisen sektorin edustajia. Yksityinen sektori on edustettuna CAFRAMin (Argentine Chamber of Honey Packers) ja FECOFEn (Osuuskuntien liitto) kautta.
– Argentiinan edustustot ulkomailla tukevat myös argentiinalaisen hunajan viennin edistämistä. Brändejä on aktiivisesti ja järjestelmällisesti kehitetty viime vuosina. Meidän edustustomme ovat osaltaan auttamassa ja järjestämme esimerkiksi erilaisia tapahtumia, vienninedistämismatkoja ja hunajan maistiaisia. Haluamme näin viestiä sisäänostajille ja kuluttajille argentiinalaisen hunajan korkeasta laadusta, puhtaudesta ja monipuolisuudesta, toteaa Sergio Baur, Argentiinan Suomen suurlähettiläs.
– Hiljattain Argentiinan julkisen ja yksityisen sektorin yhteisten ponnistelujen ansiosta järjestettiin Japanissa seminaari ja hunajan maistelutapahtuma, joka sai suurta suosiota. Tarjolla oli sekä yhden kukan medestä tuotettuja että monilajikehunajia. Tapahtumaan osallistui hunajan maahantuojia ja kaupan alan ammattilaisia, jotka maistelivat mielenkiinnolla erilaisia hunajia. Teemme kovasti töitä sen eteen, että myös Suomessa argentiinalaiset gourmethunajat löytäisivät tiensä suomalaisen kaupan hyllylle.
Gourmethunajalla uutta twistiä moniin ruokiin
Argentiina on iso ja ennen kaikkea pitkä maa, jossa ilmasto vaihtelee subtrooppisesta kylmään ilmanalaan. Olosuhteet vaihtelevat muutenkin laidasta laitaan: on vuoria ja laaksoja, kosteikkoja ja viidakkoa sekä kuivaa preeriaa. Myös maan floora eli kasvusto on aivan omanlaisensa, joten monet hunajat on tuotettu meillä tuntemattomista kasveista.
Näissä oloissa paikalliset mehiläiset keräävät mettä puhtaan luonnon keskellä kaukana saasteista ja tuottavat paikasta riippuen yhden kukan meteen perustuvaa tai monilajikehunajaa. Hunajan makuun, väriin ja sokerirakenteeseen vaikuttaa erittäin paljon se, mistä kukista mesi on kerätty. Joissakin voi olla hyvinkin intensiivisiä makuvivahteita, joilla voi tuoda uutta twistiä moniin ruokiin. Luultavaa onkin, että gastronomian harrastajat kokeilisivat enemmän kuin mielellään kyseisiä hunajia.
Laajassa valikoimassa on mukana myös meille tuttuja vivahteita apilasta ja auringonkukasta ja vastaavasti eksoottisempia makuja, joissa tuntuvat sitrukset tai eukalyptus. Ehkä harvinaisin on argentiinalainen atamisqui-hunaja, jota saadaan koillisosassa kasvavasta kasvista (Capparis atamisquea). Atamisqui-hunajan kehutaan olevan pullollaan kukkaisia ja sitruksisia vivahteita. Sillä sanotaan olevan myös paljon terveysvaikutuksia.
Toisena erikoisuutena voisi mainita uutta etsiville kuluttajille suunnatun gourmethunajan, jossa oreganohunajaan on lisätty huippuluokan manteleita, saksanpähkinöitä tai hasselpähkinöitä.
Hunajaa pampalta ja Andien rinteiltä
Maan koillisosassa on jokia, kosteikkoja, viidakkoa, hedelmäviljelmiä ja toisaalta kuivaa aroa. Formosan pensaikko- ja kosteikkomaakunta tuottaa hunajaa kotoperäisistä lajeista ja Chacon maakunta auringonkukasta ja kotoperäisistä kasveista. Corrientesin maakunta – jossa sijaitsee muun muassa Mburucuyan ekologinen suojelualue – tuottaa hunajaa kotoperäisten kasvien lisäksi sitruunasta ja eukalyptuksesta.
Maan keskiosassa vuorottelevat pampan laajat tasangot sekä laaksot ja vuoristoiset alueet. Hunajakasveja siellä ovat muun muassa apila, sinimailanen ja lootus. Niistä saatava hunaja on väriltään lähes valkoista ja kiteytyy helposti. Väri muuttuu vaaleaksi meripihkaksi, kun mukaan sekoittuu eukalyptusta tai auringonkukkaa.
Parana-joen suistossa tuotettava hunaja on väriltään tummaa, kirkasta ja miellyttävän makuista. Se pysyy luonnostaan juoksevana eikä juurikaan kiteydy. Parana-joen suistoalue on myös merkittävä siitepölyn ja propoliksen tuottaja. Propolis eli mehiläiskittivaha on aine, jota mehiläiset valmistavat kasveista keräämistään aineista yhdessä omien entsyymiensä kanssa. Mehiläiset käyttävät sitä pesänsä puhtaana pitämiseen ja kolojen tilkitsemiseen. Propolista on käytetty vuosituhansien ajan terveyden edistämiseen ja esimerkiksi tulehdusten ja haavojen hoitamiseen sen antibakteerisen ominaisuuksien vuoksi.
San Pedron ympäristössä Buenos Airesin maakunnassa on merkittävää arvostetun sitruunahunajan tuotantoa. Alueen pohjoisosassa tuotetaan auringonkukka- ja eukalyptushunajaa. Maan eteläosassa sijaitseva Patagonia ulottuu Andeilta Atlantin valtamereen. Siellä tuotetut hunajat saavat makunsa muun muassa hedelmäpuista, vihanneksista, marjoista ja kotoperäisistä kukista.
Teksti: Elina Salmi
Kuva: Coopsol Ltda Wayra Honey
1.5.2023
/ Artikkelit