Lastenjuhlissa riemu on ylimmillään, olipa juhlien aihe mikä tahansa, eikä tarjoiluissa tarvitse turhaan pönöttää. Jos ei ole jauhopeukalo, erikoisruokavalioihinkin sopivia tarjoiltavia voi hyvin hankkia myös kaupan pakastealtaasta.
(lisää…)Stand up -koomikko Arimo Mustosen ura käynnistyi liki 21 vuotta sitten vauhdilla. Komediakärpäsen purema tapahtui heti hänen nähtyään stand up -komiikkaa ensimmäistä kertaa, ja ajoi hänet valmistelemaan omaa materiaaliaan – ja esittämään sitä lopulta yleisölle.
(lisää…)Häiden suunnittelu kannattaa aloittaa hyvissä eli vähintään vuotta aiemmin – se on hyvä ja realistinen aika. Silloin ei tule kiirettä ja saa haluamansa palvelut hoidettua ajoissa. Vähemmällä stressillä selviää, jos ottaa avukseen ammattimaisen hääsuunnittelijan.
(lisää…)Kevään edetessä Tampereen kauppahallissa tapahtuu hienovarainen mutta selkeä muutos. Raskaammat talviruoat väistyvät ja tilalle nousevat raikkaammat maut, tuoreet raaka-aineet ja kevyempi ote kokkaamiseen. Samalla hallin käytävillä näkyy yhä enemmän elämää. Paikalliset tulevat uuden sesongin äärelle ja turistit hakeutuvat kokemaan palan aitoa tamperelaista ruokakulttuuria.
(lisää…)Uusi ravintola haluaa murtaa mielikuvat ja tehdä tutusta talosta uuden kohtaamispaikan.
(lisää…)Sisilia ei ole enää pelkkä lomasaari tai halpojen viinien lähde. Viime vuosina siitä on tullut yksi Euroopan kiinnostavimmista viinialueista.
(lisää…)Keskiviikkona 27. huhtikuuta jaettiin Tampereen Raatihuoneella perinteiset kunnianosoitukset tamperelaisen kirjallisuuden merkkiteoksille. Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinto on Suomen pitkäikäisin vuosittainen kirjallisuuspalkinto. Sain itse kunnian olla mukana valintaprosessissa vuoden 2025 kirjakattauksen osalta. Tässä tekstissä käyn läpi palkinnon historiaa ja avaan sitä, miten palkinto nykyään jaetaan. Historiaosuus on koottu Kansalliskirjaston digitaalista sanomalehtiarkistoa hyödyntäen.
Mistä kaikki lähti?
Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinto sai alkunsa Tampereen taideviikoilla 1943, jolloin Tampere-seura esitti kaupunginvaltuustolle uutta kulttuuripalkintoa. Ensimmäisen kerran palkintosumma – 50 000 markkaa – oli varattu Tampereen kaupungin talousarviossa vuodelle 1945. Tällöin laaditut palkintokriteerit ovat pysyneet aina näihin päiviin asti samoina: palkinnon saajana tulee olla tamperelaiskirjailija tai Tampere-aiheinen teos. Kirjailijan ”tamperelaisuuden” päättää palkintotoimikunta. Palkintoa varten ei järjestetä kilpailua, vaan kaupungin valitsema palkintotoimikunta saa valita voittajan/voittajat oman harkintakykynsä mukaan. Toimikunnalla onkin paljon valtaa ja vastuuta määritellä mitä tamperelaiskirjallisuus on sekä sitä, mitä laatukriteerejä palkinnossa korostetaan.
Kirjallisuuspalkinto etsi alkuaikoinaan vielä roolia suomalaisen kirjallisuuden kentällä. Vuonna 1946 asiasta nousi jopa pienimuotoinen kohu, kun palkintolautakunta tiedotteessaan korosti ehdokaskirjojen olleen ”kirjallis-taiteellisilta arvoiltaan odottamattoman heikkoja”. Palkinto päätettiin kuitenkin antaa Esti Heiniölle näytelmästä Onnellinen nikkari. Toimikunnan mukaan ”kirjallistaiteelliselta kannalta arvioituna ei palkittu teos sanottavasti kohonnut toisia ylemmäksi, mutta se täytti palkitsemisohjeiden ensimmäisen ehdon olemalla tamperelais-aiheinen”. Tästä vähemmän mairittelevasta ”onnittelupuheenvuorosta” suivaantuneena Heiniö päätti kieltäytyä palkinnosta. Lopulta 1950-luvulla kirjailija sai balsamia haavoilleen voittaen palkinnon kaksi kertaa.
Ensimmäisinä vuosina palkinto jaettiin yhdelle tai kahdelle kirjailijalle, mutta vuodesta 1954 eteenpäin voittajia on ollut keskimäärin viisi vuodessa. Muutos huomioitiin toimikunnan piirissä, joka vuoden 1955 alussa anoi kaupungilta lisärahoitusta, jotta palkinto voitaisiin jakaa ”tarkoituksen- ja oikeudenmukaisesti sekä tehokkaasti ja Tampereen kaupungin arvoa vastaavalla tavalla”. Samalla palkintosumman korottamista perusteltiin sillä, että Tampereen kirjallisuus on laadukkaampaa kuin ennen. Tällöin palkintoehdokkaiksi nousi vuosittain 10–20 kirjailijaa. Palkintopotti, joka jaettiin voittajien kesken, taas oli kasvanut lähes 500 000 markkaan vuosikymmenen lopulla. Punatiilten kaupunki halusi panostaa kirjalliseen kulttuuriinsa.
Ketkä palkinnon ovat voittaneet?
Alkuvuosina kirjallisuuspalkinto meni usein hyvin perinteiselle ”Tampere-kirjalle”, kuten Kaapo Murroksen Tampereen entisajan porvarien kommelluksia -teokselle (1944), Unto Kanervan Pumpulilaisia ja pruukilaisia -teokselle (1946) tai Uuno Sinisalon Tampereen kirjalle (1947). Hiljalleen palkittavien piirissä alkoi korostua myös tehtaiden kaupungin erityispiirre – työläiskirjallisuus. Lauri Viita sai palkinnon itseoikeutetusti Betonimylläristä ja Moreenista, mutta voittajia olivat myös muun muassa bussikuski Reino Mantere työläistytön kehityskertomuksellaan Puro pyrkii valtamereen, Viljo Paula omakohtaisella romaanillaan Kaivos, laitapuolen elämää itsekin kokenut Tauno Kaukonen Klaanillaan sekä nuori finlaysonilainen Väinö Linna mustasukkaisuustragediallaan Musta rakkaus.
Vuosikymmenten aikana tamperelainen kirjallisuus asettui uomiinsa, palkintoja on saanut niin yksittäisiä helmiä kirjoittaneet kirjailijat kuin pitkiä ja monivaiheisia kirjailijapolkuja kulkeneet sanataiturit. Palkinnon lukuisia kertoja ovat voittaneet erityisesti Kirsi Kunnas (7 kpl), Hannu Salama (9 kpl), Kalle Päätalo (8 kpl), Eeva-Liisa Manner (8 kpl), Anneli Toijala (8 kpl), Erkki Lepokorpi (6 kpl), Martti Joenpolvi (13 kpl) ja Eila Pennanen (6 kpl). Eniten palkintoja on saanut niin runoilijana kuin kääntäjänäkin palkittu Kari Aronpuro (15 kpl). 2000-luvulle mentäessä palkinnonsaajien profiilit ovat monipuolistuneet – yhä harvempi on palkittu lukuisia kertoja.
Mitä on tamperelainen nykykirjallisuus?
Pääsin mukaan palkintotoimikuntaan vuonna 2025. Jos 1940-luvulla palkintotoimikunta oli huolissaan tamperelaiskirjallisuuden laadusta ja määrästä, on 2020-luvulla kirjallisuutta tarjolla järisyttävän paljon. Lähtökohtaisesti toimikunta saa arvioitavien kirjojen listan pääkirjasto Metson henkilökunnalta. Kirjat noudetaan Metson kiehtovasta Pirkanmaa-kokoelmasta. Viime vuonna lopullinen kirjamäärä oli 100–200 teoksen välissä, joista itse pääsin lukemaan noin 80. Tavoitteena on, että jokaisen kirjan lukee ainakin kaksi toimikunnan jäsentä. Kriteerit täyttävän kirjallisuuden määrä on nykyään moninkertaistunut 1950-luvulta – tämä kertoo kenties myös siitä, että tamperelaiskirjallisuus ymmärretään nykyään laveammin kuin ennen.
Romaanien, runokokoelmien, lasten ja nuortenkirjojen, satukirjojen ja muiden teosten määrä on toden totta hengästyttävä. Tampere onkin ennen kaikkea moniulotteisen kirjallisuuden keskittymä Suomessa. Jos historiallisesti työläiskirjallisuus on ollut Tampereen ominta kirjallisuutta, ei nykyään yhtä ja yksittäistä ”trendiä” ole löydettävissä. Kenties lähimpänä tällaista voi pitää kirjallisuutta, joka tunnistaa nykyajan makroilmiöt, erityisesti ilmastokriisin, osana tarinamaailmaa. Näissä kirjoissa pohditaan ja kuvataan kunnianhimoisesti niitä haasteita, joita ihmiset ja muut eläimet kohtaavat – ja tulevat tulevaisuudessa kohtaamaan – elämänsä aikana. Kirjat todella ovat kiinni tässä ajassa.
Kaiken kaikkiaan luovan kirjallisen työn palkitsemistoimikunnan jäsenyys on aikaa vievä luottamustoimi, jota en vaihtaisi mistään hinnasta pois. On kiehtovaa sukeltaa kokonaisvaltaisesti kirjavuoden satoon. Kirjoittaessani tätä artikkelia ei vuoden 2025 voittajia ole vielä julkistettu, mutta te lukijat pääsette voittajiin jo tutustumaan. Kehotankin kaikkia teitä tutustumaan yleisesti tamperelaiskirjallisuuteen sekä tämänvuotisiin voittajateoksiin – ne ovat nousseet esiin tarkan valintaprosessin kautta valtavan laadukkaasta kirjamassasta!
Kirjoittaja on kesäkuusta 2025 asti toiminut Tampereen kaupungin luovan kirjallisen työn palkitsemistoimikunnan jäsenenä.
Kuva: Vapriikin Kuva-arkisto
Teksti: Jussi Lahtinen
Tampereen ydinkeskustassa sijaitseva Vinoteekki perustettiin rakkaudesta viineihin ja halusta kehittää kaupungin viinikulttuuria. Tunnelmallinen viinikellari ja juhlatila on aina vain yhtä tärkeä viininystävien tyyssija, ja sitä vuokrataan myös muiden halukkaiden käyttöön.
(lisää…)Elämässä täytyy olla tilaa iloisille asioille, seikkailuille – ja juhlille! Juhlatarvikeliike Confetin hyllyiltä löytyvät niin ideat kuin tarvikkeetkin juhlaan kuin juhlaan.
(lisää…)Hautauspalvelut Lajunen on omaisten tukena murheen hetkellä, tarjoten yhtä lailla kokonaisvaltaista hautauspalvelua kuin myötäelämistäkin. Hautajaistilaisuus, joka on edesmenneen näköinen, auttaa omaisia jättämään jäähyväiset vainajan arvoisella tavalla – ja kun aika on kypsä, jatkamaan eteenpäin.
(lisää…)