Monen jouluperinteet ovat omasta lapsuudesta: joulukuusen koristelu, tietyt joulukoristeet aina samalla ikkunalla, kynttilöiden vieminen haudoille, totutun kaavan mukaan valmistettu joulupöytä.
Perinteilläkin on kuitenkin historiansa – eikä se ole aina niin pitkä kuin voisi ajatella. Esimerkiksi joulukortit, lahjat, kuusi ja pukki yleistyivät Suomessa vasta itsenäisyyden alkuaikoina, kun oppivelvollisuus tuli ja sitä myötä kansakoulusta tuli kaikille pakollinen. Kansakoulussa vietettiin joulun juhlistamiseksi kuusijuhlaa, jonka opetussuunnitelmaan juhla laitettiin tietynlaisena.
– Opetussuunnitelmassa linjattiin, että juhlassa pitää olla kuusi, lapset kirjoittavat joulukortteja ja Joulupukki jakaa lahjoja. Kansakoulun myötä yhdenmukainen joulukonsepti levisi, kertoo suomalaisiin perinnejuhliin erikoistunut arkistotutkija Juha Nirkko Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralta.
Jotkut perinteet ovat myös painuneet unholaan. Esimerkiksi joulun alla talosta taloon kiertävät nuorten aikuisten joukot ovat kadonneet katukuvasta.
– Syksyllä kekrin aikana kiersi kekripukki. Mutta myös ennen joulua, tapaninpäivänä tai joulun välipäivinä kiersi tällaisia kiertueita. Kuvitteellisia, sonnustettuja hahmoja kulki nuorisojoukkojen keulakuvina: tapaninpukkeja tai jouluvalkoja, joka on eräänlainen puolihevoshahmo. Kuljettiin talosta taloon ja pyydettiin viinaryyppyjä. Tällaista en ole huomannut enää tehtävän, vaikka kalenterissa on yhä Nuutin päivä. Varsinkin alkoholin käyttö ja mekastus on jäänyt pois, Nirkko kertoo kadonneista jouluperinteistä.
Toisaalta nuuttipukkien perinteestä on säilynyt jotain Satakunnan seudulla ja Hämeessä.
– Siskoni tiesi kertoa, että kaupassa oli nuuttipukkeina kiertäville lapsille karkkisettejä myytävänä, kuten virpomapusseja. Ennen tätä tekivät nimenomaan nuoret aikuiset, Nirkko kertoo. Tämän ohella on muitakin kansanperinteitä, jotka ovat muuttuneet aikuisten perinteestä lasten tapakulttuuriksi.
Jouluruokaperinteet ovat yhdenmukaistuneet
Monien joulunvietossa kenties tärkeimpiä elementtejä on jouluruoka. Ruokakulttuurissa on ollut jonkin verran alueellista vaihtelua. Eräs esimerkki tästä on riisipuuro:
– Itäinen tapa on ollut keittää, läntinen tapa on ollut hauduttaa puuro uunissa, Nirkko kertoo.
Tänä jouluna vaihtelua haluava voi yrittää valmistaa riisipuuron eri tavalla. Esimerkiksi Marttojen sivuilta löytyy ohje niin uunissa kuin keittämällä valmistettavaan riisipuuroon.
Moneen joulupöytään kuuluvat, uunissa valmistettavat laatikkoruuat ovat historiallisesti tarkasteltuna hämäläiseksi miellettyä ruokaa. Rosollin kaltainen ruoka puolestaan on tunnettu jo vanhastaan Länsi-Suomessa, mutta nykyään yleinen nimi ’rosolli’ puolestaan tulee venäjän kielestä, jossa se on tarkoittanut suolavettä.
Perinteinen jouluruoka on ollut myös lipeäkala, jota saa kaupasta myös käyttövalmiina. Miedon makuista lipeäkalaa on tarjoiltu perinteisesti voisulan tai valkokastikkeen kanssa. Valkokastikkeen voi maustaa esimerkiksi piparjuurella.
Alueellinen vaihtelu jouluperinteissä Nirkon mukaan vähentynyt.
– Tiedonvälitys on parantunut, ihmiset liikkuvat ja verkottuvat enemmän. Sellaista ei enää ole kuin talonpoikaiskulttuurissa ennen teollistumista ja kaupungistumista: alueet olivat tavallaan nurkkakuntaisempia ja sisäänlämpiävämpiä. Ennen tämä oli selvemmin havaittavissa.
Nirkko kuitenkin huomauttaa, että eroavaisuuksiakin jouluperinteissä on, jopa saman kylän sisällä: – Naapureiden joulu on erilainen kuin jonkun toisen.
Tonttu on kiltimpi versio kansanuskon haltijoista
Joulu on juhlana sulauttanut itseensä kaikenlaista enemmän tai vähemmän tunnettua kuvastoa. Juhlan kristillisestä nykymerkityksestä huolimatta jotkut perinteistä eivät suinkaan löydy Raamatun kertomuksista. Esimerkiksi tonttu-ukkoja tuskin hyppii Jeesus-lapsen seimen ympärillä.
– Omituinen juttu, että ne on päätyneet sinne Korvatunturille. Se on tällainen kiltimpi versio kansanuskon haltijoista, Nirkko kertoo.
Pohjoismaisessa kansanperinteessä tonttu on asuinpaikan tai tontin haltija. Sana tulee ruotsin sanasta ’tomte’, josta se on vääntynyt suomalaiseen muotoonsa.
– Ne on olleet moraalinvartijoita. Ne on rakastaneet rauhaa, järjestystä ja siisteyttä. Jos esimerkiksi saunottiin liian myöhään tai käytettiin alkoholia saunassa, saunatonttu tai haltija saattoi huomauttaa käytöksestä. Pudottaa katosta jotain tai muuta tällaista. Tällainen moraalinvartijahomma sopikin sitten Korvatunturin tontuille valvomaan lasten kiltteyttä, Nirkko kuvailee tonttujen luonnetta ja historiaa.
Jouluyönä ruuat on ollut maalaistaloissa tapana jättää pöytään, eikä niinkään ihmisille vaan kodinhaltijoille tai vainajille ja esi-isille. Tonttujen yöllisestä ruokailusta kertoo Tonttujen jouluyö -laulu, jossa kunnon väki tarjoaa jouluruokaa haltijoille.
Kansanuskon perinteet ja ympäri maailmaa liikkuneet tavat eivät ole aina siirtyneet kirkollisiin juhlapyhiin täysin kivuttomasti. Esimerkiksi tonttu-ukkoja on paheksuttu.
— Luterilainen usko on koittanut päästä muinaisuskosta eroon. Mutta kristinusko ja vanhemmat uskomukset lopulta yleensä sekoittuvat.
Myös 1700-luvulla tulleeseen ja 1800-luvulla yleistyneen joulukuuseen on suhtauduttu aluksi epäluuloisesti. Nirkon mukaan kuusta arveltiin syntiseksi tai pakanalliseksi. Lisäksi paheksuntaa herätti kuusen kynttilöiden aiheuttama tulipalovaara.
Joulu Euroopassa – ja muualla
Joulun yhtenä esikuvana pidetään yleisesti roomalaisten Saturnalia-juhlaa, jonka viettoon kuuluivat muun muassa uhkapelit.
Kristillisen joulun tulo on Nirkon mukaan vaikea ajoittaa, koska sen vietto on alkanut pikkuhiljaa kristinuskon levitessä. Suunnilleen kristillinen joulunvietto on kuitenkin alkanut 1100-luvulta lähtien, eli keskiajan loppupuolella. Päivä on asettunut kalenterissa samalle seudulle kuin siellä jo vanhastaan ollut juhla, talvipäivänseisaus.
– Jonkinlaista juhlaa on ollut pimeimpään vuodenaikaan kaikissa kulttuureissa. Silloin on ollut kätevää myös vaihtaa vuotta. Talvipäivänseisausta on vietetty monissa kulttuureissa. Joulu-sanan takana onkin sana ’yule’ tai ’jul’, joka tarkoittaa juhlaa. Kyseessä on ehkä muinaisten germaanien talvijuhla, josta on tullut yleisempi joulusana, Nirkko kertoo.
– Kun kristillisille juhlapäiville alettiin laittaa sijainteja kalenteriin, oli hyvä, että juhlia oli siellä jo ennestään. Juhlat oli helpompi omaksua niin, että siinä hiukan ujutetaan uutta sisältöä vanhaan. Kirkkoisät eivät olleet tyhmiä: ei kannata luoda uutta tyhjästä. Ensin joulua juhlittiin Jeesuksen kastepäivän merkeissä. Sittemmin merkitys on vakiintunut tuohon, mikä se on nykyään.
Joulua vietetään myös muissa, ei-kristillisissä maissa. Hyvänä esimerkkinä Nirkko pitää Japania, jossa myös esimerkiksi shintolaiset ja buddhalaiset saattavat viettää tapakulttuurin puolesta samankaltaista joulua kuin kristityt, mutta ilman uskonnollista merkitystä.
Japanissa joulu on enemmänkin pariskuntien kuin perheiden yhteistä aikaa. 1970-luvulla toteutetun mainoskampanjan myötä Japanissa syödään jouluna usein friteerattua broileria. Suosittua on myös kermainen pataruoka, kakku ja wagashi-makeiset. ◆
Ravintoloiden joulunajan tarjontaa Tampereella
Monet tamperelaisravintolat kattavat joulun lähestyessä pöytään makoisia joululounaita tai -illallisia, tai tarjoavat vaikkapa upeat puitteet riehakkaaseen pikkujoulutunnelmaan.
Kaikki ravintolat eivät olleet vielä julkistaneet joulutarjontaansa lehden mennessä painoon, mutta kokosimme muutamia poimintoja kaupungin tarjonnasta, jos jouluherkut ja iloinen juhlatunnelma houkuttavat. Oheisten lisäksi kauden tarjontaa kannattaa silmäillä ravintoloiden omilta nettisivuilta. Osaan jouluaterioista on myös hyvä tehdä pöytävaraus jo etukäteen.
Finlaysonin Palatsi
Finlaysonin Palatsilla on tarjolla seisovaan pöytään katettu joululounas arkisin 9.–20.12. klo 11–14.
Palatsilta on aina asiakkaan halutessa – myös viikonloppuisin – varattavissa seurueelle oma salonki, jossa voi nauttia joululounaasta täysin omassa rauhassa ilman erillistä tilavuokraa.
Kuninkaankatu 1, Tampere, www.finlaysoninpalatsi.com
Ravintola Tampella
Ravintola Tampellassa juhlitaan joulun tuloa ja virittäydytään tunnelmaan tarjoilemalla kolmen ruokalajin joululounasta arkisin 9.12.–19.12.2024 klo 11–14 ja lisäksi perjantaina 20.12. ennakkotilauksesta. Keittiömestari tiimeineen on kehittänyt jouluisan erikoismenun ja salitaiturit sovittaneet niihin oivat viinit.
Kelloportinkatu 1, Tampere, www.ravintolatampella.fi
Bistro Henriks
Bistro Henriksin joululounas saatavilla 3.–21.12.2024. Neljän ruokalajin menu pöytiin tarjoiltuna ti-pe 11–15 ja la 12–15. Tervetuloa!
Satamakatu 7, 33200 Tampere, www.henriks.fi
Schnitzelhaus
Schnitzelhausin joululounas nautitaan saksalaisessa hengessä! Ma–pe 9.–13.12. ja ma–pe 16.–21.12. klo 11–15
Joululounas sisältää alkuruoaksi keiton ja runsaan saksalaishenkisen salaattipöydän (sillejä, salaatteja, pikkeleitä…). Pääruokana seisovasta pöydästä porsaanniskaa, makkaroita, haudutettua punakaalia ja kermaperunoita. Jälkiruokana tuoreita pipareita sekä joulutorttuja kahvin tai teen kera. Lounaan hinta 29.50€.
Ravintola ottaa mielellään myös pöytä- ja ryhmävarauksia. Lounaan aikanakin tarjoillaan myös koko à la carte -listaa Schnitzeleineen ja muine herkkuineen – samoin kuin kuohuvaa olutta, kylmiä snapseja, lämmintä Glúhweinia ja muita asiaan kuuluvia juomia.
Tammelan puistokatu 28, 33100 Tampere, www.schnitzelhaus.fi
Periscope
Ravintola Periscopesta löydät huipputason 100-paikkaisen ruokaravintolan, 125-paikkaisen Lounge Baarin, joka mukautuu cocktailbaarista aina koko päivän kokouksiin tai intiimiin hääjuhlaan. Loungen yhteydestä löydät myös 16 hengen kabinetin pienempiin lounastapaamisiin tai ikimuistoisiin perhejuhliin.
Vaikuttava SPA-osasto on 1000 m2 kattoterassin uusin laajennus. Ympärivuoden käytössä olevalta SPA-osastolta löydät kaksi näköalasaunaa, kolme jacuzzia sekä kokous- ja oleskelutilat 10-50 hengen tilaisuuksiin.
Vuolteenkatu 1, 33100 Tampere, www.periscope.fi
Teksti: Siru Uusi-Seppälä ja Mari Pihlajaniemi
Kuva: Freepik
23.12.2024
/ Artikkelit