Tove Jansson, Tuulikki Pietilä ja Pentti Eistola lahjoittivat 1980-luvulla Tampereen kaupungin käytettäväksi mittavan kokoelman teoksiaan, etenkin alkuperäisiä muumikuvituksia sekä taiteilijaparin tekemiä kuvaelmia. Pitkän linjan muumi-aktiivi muistelee lahjoitusta ja sitä, miten arvokasta muumiperintöä on vuosien mittaan vaalittu.
Vuonna 2025 vietetään Muumien juhlavuotta: kuluneeksi tulee 80 vuotta siitä, kun Tove Janssonin ensimmäinen muumitarina, Muumit ja suuri tuhotulva, julkaistiin.
Juhlavuosi näkyy Muumimuseossa ja Tampereella erilaisina tapahtumina, esityksinä ja näyttelyinä. Ja Janssonin muukin tuotanto on toki ajankohtainen – saapuihan juuri alkuvuodesta valkokankaille elokuvasovitus hänen teoksestaan Kesäkirja.
Laaja kokoelma Janssonin alkuperäisiä muumiaiheisia kuvituksia ja kuvaelmia on tuottanut Tampereella iloa kaikenikäisille muumien ystäville jo vuosien ajan. Mutta miten kokonainen aarreaitallinen muumiaineistoa päätyi aikoinaan juuri tänne?
Asiaa valottaa pitkän linjan tamperelainen kulttuurivaikuttaja Sointu Lanki, joka on yksi Muumien ystävät yhdistys Myy ry:n perustajista ja myös yhdistyksen kunniajäsen.
Mittavasta muumikokoelmasta riemuittiin Tampereella
Sointu Lanki oli vuonna 1986 mukana tapaamisessa, jossa kirjailija-kuvataiteilija Tove Jansson, taidegraafikko Tuulikki Pietilä ja lääket.lis. Pentti Eistola lahjoittivat Tampereen kaupungille mittavan kokoelmansa alkuperäisiä muumikuvia, piirroksia, kirjoja ja kuvaelmia. Hänellä on myös yhä hallussaan tuolloin laaditut alkuperäiset sopimukset lahjoituksesta ja aineiston käyttämisestä.
– Ja olin itse silloin [kaupungin]valtuustossa ja kulttuurilautakunnassa, eli olen sitäkin kautta ollut mukana, kertoo Lanki. Hän muistaa myös silloisen apulaiskaupunginjohtaja Kaarina Suonion innon, kun lahjoituksesta oli saatu sovittua kirjallisesti.
Ei ollut kuitenkaan kiveen hakattua, että Janssonin muumiaineistot saatiin juuri Tampereelle. Lanki kertoo taiteilijan tarjonneen kokoelmaa myös muun muassa Porvooseen. Tampereen onneksi koitui se, että kaupungissa vaikutti tuolloin museoneuvos Anneli Ilmonen, joka sai aktiivisuutensa ja hyvien suhteidensa ansiosta Muumit Tampereelle.
Merkittävä osa lahjoitusta olivat Janssonin ja Pietilän yhdessä tekemät kuvaelmat. Näihin kuuluu myös kaksi muumitalo-kuvaelmaa; ensimmäinen, pieni muumitalo, jonka Eistola valmisti ja esitteli Janssonille ja Pietilälle, ja isompi versio, jonka ystävykset rakensivat yhdessä. Tuo liki kaksimetrinen, kutkuttavia yksityiskohtia sisältävä muumitalo on yhä Muumimuseon näyttelyn kohokohtia.
Tampereen taidemuseon Muumilaakso avattiin vuonna 1987
– Tove on aikoinaan itse halunnut lahjoittaa aineiston ja että sitä käytettäisiin, painottaa Lanki. Janssonin toiveesta lahjakirjaan kirjattiin, että kokoelmaa esitettäisiin nimellä ’Tampereen kaupungin taidemuseon Muumilaakso’.
Muumilaakso avattiinkin vuonna 1987 Tampereen pääkirjasto Metson alakertaan, ja vuonna 1991 perustettiin Muumien ystävät yhdistys Myy ry, jonka tehtävänä oli tukea ja markkinoida sitä. Näyttelyn yhteydessä sijaitsi myös muumikauppa, josta Lanki aikoinaan yhdistyksen edustajana vastasi.
– Oltiin sovittu, että kun me markkinoimme Muumilaaksoa, saimme olla ilmaiseksi siinä, hän kertoo.
Muumilaakson ja muumikaupan asema ei ollut vuosien mittaan kuitenkaan aina aivan itsestäänselvä. Yhdistykseltä ryhdyttiin esimerkiksi eräässä välissä yllättäen penäämään vuokraa tilojen käyttämisestä. Lanki ei kuitenkaan antanut asiassa periksi, ja Myy ry sai jatkaa toimintaansa kuten alun perin oli sovittukin.
Muutto Tampere-taloon ja yllättävä nimenvaihdos
Kun tilat Metsossa kävivät ahtaaksi ja huoli kirjaston putkiston kunnosta kasvoi, Muumilaakso siirtyi Tampereen taidemuseon kellarikerrokseen. Sieltä se muutti edelleen vuonna 2017 Tampere-taloon. Muuton yhteydessä Janssonin toivoma nimi, Tampereen taidemuseon Muumilaakso, vaihtui Muumimuseoksi.
– Tampere-talossa on kyllä tilaa, mutta kyllä ne mielestäni jotain menettivät siinä, kun poistivat tämän Muumilaakso-nimen, Lanki toteaa.
Hän muistuttaa, että lahjoituksesta tehtyyn lahjakirjaan nimenomaisesti kirjattiin, että Tampereen kaupunki saisi käyttää Janssonin ja Pietilän lahjoittamaa, yli 2 000 teoksen aineistoa, kunhan vain mainittaisiin, että kyseessä on Tampereen taidemuseon Muumilaakso.
– He tekivät kuulemma jotain tutkimusta, että ulkomailla tiedetään paremmin mikä se on, kun se on Muumimuseo. Mutta kyllä ympäri maailmaa tiedetään, että se on Muumilaakso, hän puuskahtaa.
Menetetty juhlavuosinäyttely kummastuttaa yhä
Toinenkin asia on jäänyt ihmetyttämään pitkän linjan muumi-aktiivia. Vuonna 2014 vietettiin Janssonin syntymän 100-vuotisjuhlavuotta. Tapausta ei kuitenkaan juhlistettu Tampereella, vaikka aineistoa olisi ollut yllin kyllin. Asiaan kiinnitti huomiota myös Yle, joka uutisoi tuolloin, ettei juhlavuosi näkynyt Tampereella ”juuri mitenkään.”
Lanki kertoo Tampereen taidemuseon silloisen museonjohtajan sitä vastoin lainanneen kuvituskokoelmasta satoja teoksia ja kuvaelmia Ateneumille. Juhlanäyttely keräsi siellä yleisöä sankoin joukoin ja oli suoranainen menestys.
– Hän antoi Ateneumille nämä kaikki, ja he pitivät siellä ne 100-vuotisjuhlat. Antoi niin kuin Tampereelta pois, hän ihmettelee.
Myy ry:n ydintehtävänä alkuperäisyyden vaaliminen
Janssonin vision kunnioittaminen on Lankin sydäntä lähellä – perustuuhan Myy ry:n toiminta juuri taiteilijan taiteellisen perinnön ja alkuperäisen muumituotannon vaalimiseen.
Tätä he ovat tehneet vuosien saatossa monin tavoin. Toiminnan mahdollisti se, että Jansson oli luovuttanut lahjakirjalla oikeudet lahjoittamansa muumiaineiston käyttämiseen Tampereen kaupungille. Aloite Myy ry:n perustamiseen tulikin kaupungin kulttuuritoimesta.
– Ajateltiin, että tämän oli parempi olla yhdistys, niin silloin on vapaammat kädet ja se on joustavampi kuin kaupungin organisaatio, kertoo Lanki.
Toiminnassa on ollut kuitenkin huomioitava se, että muumihahmojen kaupalliset käyttöoikeudet omistaa Moomin Characters Oy Ltd. Yrityksen luvalla perustettiin esimerkiksi Naantaliin vuonna 1993 avautunut Muumimaailma.
– Mutta on meillä mahdollisimman hyvät oikeudet kuitenkin. Olemme tuottaneet esimerkiksi muumilevyn ja kaksi muuminäytelmää, Taikurin hatun ja Kuka lohduttaisi Nyytiä? Lanki mainitsee.
Yhdistys kiersikin esittämässä Taikurin hattu -näytelmää ulkomaita myöten ja on järjestänyt myös useita Muumi-aiheisia näyttelyitä.
Taiteellisen perinnön vaalimista tekijänoikeuksien puristuksessa
Vaikka Tove Jansson halusi itse lahjoittaa aineistonsa Tampereen kaupungin käytettäväksi, tekijänoikeussäännökset ovat tehneet Janssonin taiteellisen perinnön vaalimisesta aika ajoin mutkikasta.
Myy ry ajautui toisinaan törmäyskurssille Muumien kaupalliset oikeudet omistavan Moomin Characters Oy Ltd:n kanssa. Lanki kertoo saaneensa jopa kutsun poliisikuulusteluun muumihahmojen käyttämisestä. Kuulustelu kuitenkin peruttiin: Janssonin ja Tampereen kaupungin tekemästä sopimuksesta oli olemassa selkeät dokumentit, jotka vahvistivat yhdistyksen oikeuden käyttää hahmoja toiminnassaan.
– Meidän säännöissämme on se, että vaalimme sitä alkuperäisyyttä, Lanki korostaa vielä.
Silti tekijänoikeuksien kunnioittaminen on vaatinut jonkin verran luovimista. Esimerkiksi yhdistyksen jäsenmerkkiä koristaa Tove Janssonin luonnostelema ja taiteilija Matti Kodan viimeistelemä kuva Muumipeikosta Suomen lipun kera. Niitä on toimitettu muumien ystäville aina Japaniin saakka jäsenmaksua vastaan. Lanki korostaa kyseessä olevan jäsenmerkki eikä pinssi:
– Siitähän minä taas olisin ollut käräjillä, hän hymyilee.
Toven seurassa illallisella Tiiliholvissa
Muumien Ystävät Yhdistys Myy ry:n silloisena toiminnanjohtajana (oto) Sointu Lanki pääsi – yhdessä museoneuvos Anneli Ilmosen kanssa – tutustumaan ja ystävystymään Tove Janssonin, Tuulikki Pietilän ja Pentti Eistolan kanssa. Hän muistaa Janssonin vaatimattomana, lämpimänä ja elämästä nauttivana persoonana, joka ei turhaan kumarrellut sovinnaisuuksille.
– Hän oli äärettömän ystävällinen ihminen sillä tavalla, että huomioi aina muut.
Tove Jansson oli myös pilapiirtäjä. Hän liittyi Garm-pilalehden toimittajakuntaan jo vuonna 1929, ollessaan vain 15-vuotias.
Vuoden 1991 maaliskuussa Tampereen Taidemuseossa järjestettiin Garm-näyttely, joka toi taiteilijan kaupunkiin. Näyttelyn jälkeen ystävykset illastivat yhdessä ravintola Tiiliholvissa. Kuten yleensäkin, tapaaminen oli mieleenpainuva.
– Sain istua Tove Janssonin vieressä ja keskustelimme vilkkaasti Tampereen taidemuseon Muumilaakson tulevaisuudesta. Yhtäkkiä Tove kaivoi pienestä käsilaukustaan Partner-tupakka-askin ja tarjosi minulle. Kieltäydyin kohteliaasti, jolloin hän sanoi: ”Polttaisit nyt, en kehtaa tehdä syntiä yksin.” No, minähän polttelin hänen seurassaan silloin ja jonkin kerran vielä myöhemminkin, Lanki muistelee.
– Olen tamperelaisena iloinen siitä, että Tampere otti vastaan Muumilaakson. Tampere-talossa järjestettiin myös Tove Janssonin 80-vuotisjuhlakonferenssi, juhlavastaanotto Raatihuoneella ja illalliset viihtyisässä Tiiliholvissa
Teksti: Mari Pihlajaniemi
Kuva: Visit Tampere | Jari Kuusenaho
19.2.2025
/ Artikkelit