Helmikuussa TAMKilla päästiin nauttimaan mocktaileja, tunnistamaan mausteita ja ennen kaikkea verkostoutumaan, kun restonomiopiskelijoiden oppimisympäristön, Resto Labin, uusi brändi lanseerattiin. Konseptin hengen mukaisesti tapahtuma oli opiskelijoiden itsensä ideoima ja toteuttama.
Resto Labin tilat Tampereen ammattikorkeakoulun pääkampuksella ovat viihtyisät ja valoisat. Etenkin tilava, hyvin varusteltu keittiö tekee vierailijaan vaikutuksen. Puitteet ovatkin otolliset niin monenlaiseen käytännön tekemiseen kuin ideointiinkin.
– Perusidea on se, että tämä on restonomiopiskelijoiden käytännön oppimisympäristö, jossa tehdään ruokaa ja harjoitellaan tarjoilua ja tietysti sitten vähän ruuanlaittoakin, mutta myös sitä innovaatio-osaamista, palvelumuotoilua, tuotekehitystä, kuvailee Resto Labin johtaja, tuntiopettaja Pilvi Torvinen. Hänvastaa palveluliiketoiminnan living labista, joka on restonomiopiskelijoiden oppimisympäristö.
Resto Lab – kuten edeltäjänsä Catering Studio – on tarkoitettu tilaksi muun muassa käytännön oppimiselle, liiketoiminnan kehittämiselle sekä yritysyhteistyölle.
– Ajatuksenani on, että tästä saataisiin sellainen restonomiopiskelijoiden olohuone, joka olisi kohtaamispaikka sekä opiskelijoille, opettajille että yritysyhteistyökumppaneille.
Uusi brändi viestii paremmin restonomien osaamista
Tuore brändiuudistus näkyy nimen lisäksi Resto Labin visuaalisessa ilmeessä aina verkkosivuja myöten, mutta myös esimerkiksi yhteistyökumppaneiden valinnassa ja toiminnassa itsessään. Torvinen kertoo uudistuksen takana olleen myös halu kasvattaa restonomin ammatin arvostusta TAMKin sisällä – heitä kun edelleen saatetaan hänen mukaansa pitää lähinnä ”nakkikastikkeen tekijöinä”.
– Olemme halunneet vuosia tuoda esille sitä, että restonomi tekee paljon muutakin kuin sitä kokin tai tarjoilijan työtä.
Oppimisympäristön aiempi nimi, Catering Studio, koettiin Torvisen mukaan myös hieman harhaanjohtavaksi ja viittaavan liiaksi vain catering-alalle ja etenkin ruuanlaittoon. He haluavat alan näkyvän kuitenkin muullakin tavoin:
– Restonomi tekee palvelumuotoilua ja innovaatiotyötä asiantuntijana. Se on muitakin tapahtumia kuin ruokatapahtumia, hän huomauttaa.
Yrittäjyys ja käytännön tekeminen osana oppimista
Resto Lab korostaa käytännön oppimisen lisäksi yrittäjälähtöistä toimintaa. Jo ensimmäisenä opiskeluvuotena restonomiopiskelijat pääsevät suunnittelemaan ja toteuttamaan pop-up -ravintoloita aina budjetointia myöten. Kaikkea ei siis tarjoilla valmiina, vaan he pääsevät oivaltamaan itse. Restonomiopiskelijoilla on oma osuuskuntansa, johon halukkaat voivat liittyä. Lisäksi he tekevät käytännön yhteistyötä paikallisten yritysten ja muiden toimijoiden kanssa, usein erilaisten hankkeiden puitteissa.
Yleinen hankala taloustilanne näkyy kuitenkin myös ravintola-alalla ja on vaikeuttanut yhteistyötä ravintolayritysten kanssa. Torvinen mainitsee esimerkiksi uuden brändin julkaisutapahtuman toteuttaneen opiskelijaryhmän tehneen kurssilleen myös palvelumuotoilua.
– He vähän tiedustelivat yrityksiltä, että millaista tarvetta näillä olisi ja mitä ne tarvitsisivat meiltä, niin aika huonosti tuli vastauksia siihen, hän harmittelee.
– Toisilla menee todella hyvin ja niillä on hirveää kiirettä, joten ne eivät oikein ehdi paneutua mihinkään. Ja ne, joilla menee huonosti, eivät halua lähteä.
Nuorilla osaajilla paljon tarjottavaa ravintola-alalle
Palveluliiketoiminnan asiakaskokemus on yksi niistä asioista, joihin Resto Labilla on erityisesti paneuduttu. Torvisen mielestä ravintoloilla olisi asian suhteen ehdottomasti parantamisen varaa.
– Palvelu on harmillisesti kyllä huonontunut. Ehkä siinä on juuri tämä, että kun sitä työtä ei arvosteta, ja nuoret menevät sinne vähän ”välimatkalle” töihin. He eivät jää alalle ja eivät ehkä ole sydämellä siinä mukana.
Hän arvioi ravintoloiden voivan oppia restonomiopiskelijoilta asiassa tarpeellista innovaatiota ja uuden kokeilua. Ja vaikka kaikki kokeilut eivät juurtuisikaan mukaan toimintaan, rohkea kokeileminen usein kannattaa.
Lisäksi Torvinen kehottaa ravintoloitsijoita kyselemään nuortenkin mielipiteitä ravintolapalveluiden osalta. Hän toteaa ravintolassa viihtymisen tapojen muuttuneen. Niiden myötä ovat muuttuneet myös toiveet palvelujen osalta.
– Nuoret eivät välttämättä ole enää sellaisia ravintolan käyttäjiä kuin me 70-luvulla syntyneet.
Monilla pienemmillä ravintolayrityksellä on kuitenkin kädet täynnä jo perustoimintansa pyörittämisessä. Niillä ei ole aina siis aikaa tai mahdollisuutta paneutua esimerkiksi somemarkkinointiin. Tässäkin ravintoloiden voisi olla hyvä kääntyä uusien nuorten osaajien puoleen.
– Eräskin viime vuonna meiltä valmistunut restonomi perusti oman yrityksen, jossa tuottaa somesisältöä ravintoloille, Torvinen mainitsee.
Restonomiopiskelija on nauttinut yrittäjyyden haasteista
Kolmannen vuoden restonomiopiskelija Olivia Balogh suorittaa parhaillaan Tampereen ammattikorkeakoulussa palveluliiketoiminnan tutkintoa. Opintojen aikana Resto Lab – ja sen edeltäjä Catering Studio – ovat tulleet hänelle hyvin tutuiksi.
Tapahtumien järjestämisen lisäksi Balogh kertoo olleensa mukana osuuskunnassa, jonka TAMK tarjoaa opiskelijoilleen mahdollisuutena kokeilla yrittämistä. Kesällä 2023 osuuskunnan opiskelijat remontoivat esimerkiksi itse kahvilakärryn ja tekivät koko kesän sillä myyntiä Tampereen ensimmäisen purkutaidetalon Pinni47:n luona.
– Pääsimme tekemään ihan kaikkea kirjanpidosta lähtien. Teimme paljon esimerkiksi ylioppilasjuhlia, ja sitten yleisesti cateringia ja kahvitarjoiluja. Ja kurssien puitteissa on ollut ihan viinitastingiä ja tällaista.
Balogh on kokenut oppimismuodon antoisana. Viisihenkisen porukan yhteistyö toimi hyvin – ja projektien parissa oli kaiken lisäksi hauskaa.
– Ehdottomasti tuo yrittäminen on ollut ihan huikeaa, hän toteaa.
– Jos ei ole aikaisemmin yrittänyt, tämä on tosi riskivapaata ja sillä voi testata, että olisiko se yrittäminen itselle sopiva vaihtoehto sitten joskus tulevaisuudessa.
Huomiota asiakkaille tarjottuun palvelukokemukseen
Vaikka Baloghilla on jo entuudestaan kokin tutkinto, hänelle ei ole vielä aivan kirkastunut, mitä haluaisi restonomiopintojensa jälkeen tehdä. Opinnot ovat auttaneet kuitenkin kartoittamaan ravintola-alan mahdollisuuksia. Esimerkiksi markkinointia hän ei kokenut aivan omakseen, kun taas palvelumuotoilu on ollut sitäkin kiinnostavampaa.
– Ja tykkään kyllä työskennellä keittiössäkin, mutta olisi sitten kiva tehdä muutakin.
Opintojensa ja työkokemuksen myötä Baloghilla on kehittynyt käsitys myös siitä, millä tavoin ravintolat voisivat hänen mielestään parantaa tarjoamaansa palvelukokemusta.
– Nykyään korostuu se, että vaikka personoidaan asiakkaalle enemmän sitä palvelua ja tuodaan sitä arvoa, että asiakas haluaa todellakin palata.
Yleisesti ottaen hän panostaisikin asiakkaiden parempaan huomioimiseen, minkä hän arvioi voivan johtaa niin parempaan kustannustehokkuuteen kuin parantuneeseen palveluunkin.
Balogh toteaa Tampereen ravintola-alalla olevan pienet piirit: alalla työskentelevät tuntevat toisensa melko hyvin. Mukaan olisi kuitenkin hyvä saada uusia ideoita. Tässä esimerkiksi työpajat ja muut vastaavat menetelmät voisivat restonomiopiskelijan mielestä olla ravintoloille hyödyksi.
– Ne tuovat aina lisää juuri sellaista tietämystä siitä, mitä asiakkaat haluavat, tai ylipäätään miten yhdistää se yrityksen visio ja asiakkaan tarve. Kyllä sellaista tarvitaan aina. Se saattaa kuitenkin jäädä sinne taustalle aika helposti.
Teksti: Mari Pihlajaniemi
Kuva: Marjo Lämsä
9.6.2025
/ Artikkelit