Ilmari Saarikosken elämään on mahtunut kuluneen vuosikymmenen aikana paljon. Matka neljä ravintolaa kattavan Saarikoski Ravintoloiden yrittäjäksi on ollut tapahtumarikas ja vauhdikas. Mukaan on mahtunut oman jutun etsimistä, epäinhimillisen paljon työtä vaatinut korona-aika sekä vankkumaton intohimo tehdä asioita yhä laajemmin ja ennen kaikkea paremmin.
Saarikoski Ravintoloihin kuuluvat tällä hetkellä Hella ja huone, Piemonte, Koski sekä vappuna Ahlmanilla auennut Riihi BBQ. Näiden lisäksi tehdään cateringia kaiken kokoisiin tilaisuuksiin.
Ilmari Saarikoski aloitti uransa helsinkiläisten ravintoloiden keittiöissä. Tampereelle hän päätyi Vaasan kautta 2012.
– Minulla ei ollut varsinaista suunnitelmaa tulla tänne, mutta elämä kuljetti. Pidin heti kaupungista ja päätin jäädä. Työskentelin aluksi Saludissa juuri ravintolan omistajavaihdon aikaan. Otin ja lähdin Norjaan, jossa kiertelin hyviä hotelleja ja laadukkaita ruokapaikkoja. Se oli hyvä koulu, Saarikoski muistelee.
Mutta elämä alkoi ohjata eteenpäin. Tai oikeammin takaisin. Kun perhettä alkoi muodostua, palasi Ilmari Tampereelle etsimään paikkaa, josta löytyisi se oma juttu. Muutaman ravintolan jälkeen hän päätyi tekemään vuoroja Arto Rastaan vetämässä Hella ja huoneessa. Muutaman kuukauden päästä Rastas ehdotti, josko Ilmari ja ravintolan salista vastaava Humberto Pulido Garcés alkaisivat paikan yrittäjiksi. Saarikoski oli haaveillut yrittäjyydestä ja omasta ravintolasta jo aiemmin, joten Rastaan idea kuulosti hyvältä. Alkumetrit olivat kuitenkin hankalia.
– Se oli alkuun melkoista hakemista. Hella ja huone oli toiminut pitkään ja historia seurasi mukana. Siinä on puolensa ja puolensa. Oli melkoinen työ saada asiakkaat ymmärtämään, että se on nykyään meidän kahden ravintola. Uutena yrittäjänä oli valtava into kokeilla uusia juttuja. Ensimmäinen vuosi meni aivan penkin alle, kuten monella yrittäjällä menee. Ja heti sen jälkeen tulivat ensimmäiset uutiset koronasta, Ilmari tuhahtaa tuota aikaa miettiessään.
Kuilun partaalle päätynyt ravintoloitsija oli eksistentiaalisen ongelman edessä.
– Mietin vanhan paikan homeisessa kellarissa, että jos jäädään tähän liikepaikkaan, on minun yrittäjänurani siinä. Yrityskaupan lainat olivat päällä ja pohdiskelin, että peruskeittäjän palkoilla maksan niitä kymmenen vuotta pois. Ainut reitti pois tilanteesta oli lähteä rohkeasti jyrkässä nousussa eteenpäin. Aloin visioida Saarikoski Ravintoloita ja sille strategiaa. Löysin ravintolalle uuden liikepaikan Aleksanterinkadulta ja ehdin neuvotella pankin kanssa asiat kuntoon juuri ennen kuin korona iski kaikkialle. Humberto myi osakkuutensa, mutta jäi taloon. Remontoimme uuden paikan itse ensimmäisen koronasulun aikana ja pääsimme avaamaan, kun sulku päättyi, Saarikoski kertaa.
Vaikeuksista voittoon
Kovien aikojen jälkeen Hella ja huoneen uusi elämä alkoi näyttää valoisalta. Mutta korona sotki arkea vielä pitkään.
– Avaaminen oli iso menestys. Kaikki näytti oikein hyvältä, kunnes seuraava koronasulku laittoi jälleen paikat kiinni. Tuntui, että olin uudelleen samassa tilanteessa kuin vuoden alussa, mutta toki vakaammalla pohjalla, koska meillä oli nyt näyttöä, että pystymme menestymään ja keksimään itsemme uudelleen. Mutta siinä ajassa oli koko ajan paljon epävarmuutta, Ilmari pudistelee päätään.
Saarikoski halusi kuitenkin kasvattaa bisnestään, mutta meno alkoi käydä rajoitusten alla epäinhimilliseksi.
– Olin fiilistellyt Piemontea jo aiemmin ja siitä tehtiin kaupat toisen koronasulun aikana. Siinä kohtaa muistot alkavat käydä melko sumuisiksi. Yhtä pitkää koronavuotta kaikki. Se oli sekopäistä aikaa, aivan epäinhimillistä. Meillä oli tuorepastalasagneprojekti Ahlmanin oppilaitoksen kanssa, take-awayta ja mitä lie. Olin 11 viikkoa putkeen töissä joka päivä. Lyhyin päivä oli 10 tuntia ja pisin 36 tuntia. Yksin Hellan ja huoneen keittiössä pakkaamassa take-away -annoksia foliokippoihin. Sitten yhtäkkiä sai avata ovet ja kaikki piti olla kunnossa, kunnes taas suljettiin.
Piemontessa edellisen yrittäjän suuntaa on muutettu rauhallisesti kohti klassisempaa italialaista keittiötä. Saarikoski Ravintolat jatkoi vaikeista ajoista huolimatta kasvuaan kolmannella ravintolalla.
– Kauppaseura oli kosiskellut minua koko korona-ajan pyörittämään remontoimaansa tilaa Kirkkokadulla. Sillä hetkellä oli kuitenkin päällä niin paljon asioita, etten halunnut lähteä mukaan. Kun paikassa vuoden verran toimineesta Clavasta oltiin luopumassa, Kauppaseura otti uudelleen yhteyttä. Saimme sovittua uudenlaisesta konseptista ravintola Koskeen ja hetki oli muutenkin aiempaa parempi. Meidän catering muutti Hellan ja huoneen kellarista sinne ja sai hyvin tuulta allensa heti alusta alkaen, Saarikoski iloitsee.
Tahti vain kiihtyy – neljäs ravintola avattiin vappuna
Vappuna Saarikoski Ravintolat saivat neljännen jäsenensä, kun Riihi BBQ sytytti tulet Ahlmanilla.
– Riihen taustalla on hyvin perinteinen tarina eli takapihalla savustelu ja siitä kunnolla innostuminen. Barbecue-ravintolaa ei voi savun takia laittaa pystyyn mihin tahansa. Etsin paikkaa ties missä kiertelemällä, kunnes tajusin, että Ahlmanilla on siihen juuri sopivat puitteet. Olemmehan tehneet heidän kanssaan monenlaista yhteistyötä. Tienvarren pellolla on sellaista roadhouse-meininkiä, johon saadaan mukaan maalaisromantiikkaa lehmillä ja vanhalla, 1800-luvulla rakennetulla riihellä. Aivan uniikki ympäristö ja siihen vielä opiskelijayhteistyötä ja vieressä laiduntavaa suomenkarjaa, jonka lihaa käytämme mahdollisuuksien mukaan, Saarikoski maalailee.
Hella ja huoneella on ollut Chaîne des Rôtisseurs -kilpi pitkään. Rotissöörit ovat tulleet Ilmarille tutuiksi erityisesti tapahtumien kautta.
– Olen ollut rotissöörien tapahtumissa vierailijana ja niitä on pidetty meidän ravintoloissa. Niissä on ollut aina kiva tunnelma. Asiakaskunta ymmärtää ruoasta ja viineistä ja siten on hienoa, kun asiakkailla on laatuvaatimuksia. Arvostan myös rotissöörien yhteistyötä opiskelijoiden parissa. Kaiken kivan illastamisen lisäksi he tekevät arvokasta työtä, Saarikoski kehuu.
Teksti ja kuva: Jani Kinnunen
12.6.2023
/ Artikkelit