Tampereen Suomi-Kreikka -yhdistys on tarjonnut jo liki 50 vuoden ajan kaikille kreikanmielisille mahdollisuuden tutustua rakastamaansa maahan ja sen kulttuuriin pintaa syvemmältä, yhdessä muiden samanhenkisten kanssa.
Kreikka on ollut suomalaisten rakastama matkakohde jo vuosikymmenten ajan. Toisille maa voi olla tuttu lähinnä koulun historiantunneilta, mutta monet ovat hurahtaneet sitäkin yvemmin kreikkalaiseen ruokaan ja juomaan, historiaan, kulttuuriin – tai aurinkoon ja rantoihin.
Jotkut Kreikkaan rakastuneet tamperelaisetkin ovat jääneet aikoinaan sille tielleen. He, jotka ovat onnistuneet (tai joutuneet) palaamaan takaisin, ovat voineet tyydyttää Kreikka-kaipuutaan Tampereen Suomi-Kreikka -yhdistyksessä, yhdessä muiden samanhenkisten kanssa.
Muinaiskreikka vei mennessään
Tampereen Suomi-Kreikka -yhdistyksen nykyinen puheenjohtaja Stephen Evans on opiskellut kreikan kieltä 60 vuoden ajan. Pohjalla hänellä oli jo 12-vuotiaana aloitetut ranskan ja sittemmin latinan opinnot. Haave papin urasta ja kirkkokuorossa tavatun ystävän tarjous opettaa antiikin kreikkaa johdattivat hänet lopulta Kreikan pariin.
– Pääsin Oxfordiin lukemaan antiikin kreikkaa, latinaa ja historiaa, Evans kertoo. ”Viikinkihulluus” eli kiinnostus Pohjoismaita kohtaan toi hänet kuitenkin Suomeen, jossa hän on elänyt jo 51 vuotta. Antiikin kreikan opinnot jatkuivat Turun yliopistossa, jossa hän väitteli tohtoriksi hymnin ja epiikan vuorovaikutuksesta Homeroksella ja Homeerisissa hymneissä. Samoihin aikoihin hän aloitti myös nykykreikan opiskelun.
– Olen nyt 24 vuotta opiskellut nykykreikkaa ja käyn siellä joskus kolme kertaa vuodessa.
Evansia Kreikassa viehättävät niin ilmasto, ruoka, ihmiset kuin kauniit saaretkin. Vuosien saatossa hän on matkustanut laajasti niin Kreikassa kuin Turkissakin.
– Ja nyt olen menossa ensi kuussa Istanbuliin suullisen antiikin kreikan kurssille. Se on vain hulluille, hän nauraa.
Epäonninen ulkomaanmatka ajoi kielenopiskeluun
Yhdistyksen sihteeri Mervi Formulahden Kreikka-harrastus sai alkunsa matkailusta. Alkusysäyksenä toimi 80-luvulla tehty tuskastuttava ulkomaanmatka – mutta ei suinkaan Kreikkaan, vaan Ranskaan.
– Vanhin poikani oli silloin 2-vuotias. Lähdimme bussilla Pariisiin Raumalta. Matka oli epäonninen, koska kumpikaan meistä aikuisista ei osannut sanaakaan ranskan kieltä, ja vuonna 1984 ranskalaiset eivät puhuneet englantia, hän muistelee.
– Päätin pyhästi, että mihin ikinä matkustankin, pitää osata edes auttavasti kieltä.
Kun silmien eteen myöhemmin osui valokuva peri-
kreikkalaisesta, valkoiseksi kalkitusta talosta mahdollisesti Santorinin saarelta, Formulahden seuraava matkakohde oli hetkessä selvillä: hän aloitti kreikan kielen opinnot kansalaisopistossa.
Jo 4–5 vuoden aktiivisen opiskelun jälkeen hän oli päässyt tasolle, jossa päätyi itse opettamaan kieltä muille. 90-luvun alussa hän pyöritti paikallisissa kansanopistoissa kreikan kielen alkeisryhmiä ja oli hyvin aktiivisesti mukana Rauman seudulle perustetussa Suomi-Kreikka -yhdistyksessä.
Kreikkalainen lämpö ja vieraanvaraisuus
Formulahti kertoo parhaimmillaan viettäneensä kaikki lomansa Kreikassa, nauttien täysin aistein maan ruuasta, juomasta ja ihan vain paikallisen elämänmenon seuraamisesta. Hän muistelee erästäkin, 1990-luvun alussa ystävättären kanssa tehtyä reppureissua. Aikana ennen internetiä matkanteossa oli seikkailun makua.
– Mentiin ensin Ateenaan, vietiin tavarat yhteisen tutun luokse ja laitettiin reput selkään. Sieltä Pireukseen ensimmäiseen laivaan ja kierrettiin Aigeian merellä Kykladien pikkusaarilla , hän kertoo.
– Kyllä ne olivat ihan uskomattoman hauskoja reissuja. Kun kieltä osasi, ei joutunut pulaan. Päinvastoin, hauskoja tilanteitakin on ollut.
Vuosien paneutumisen myötä Formulahti ei katso Kreikkaa ruusunpunaisten lasien läpi. Varsinkin viimeisimmällä, Haniaan suuntautuneella matkallaan hän kertoo suhtautuneensa maahan jo kriittisemmin.
– Ei kaikki ole kivaa vain sen takia, että se tapahtuu Kreikassa. On jäteongelmaa ja muuta, hän toteaa.
– Kreikassa on aina se rumuus ja kauneus. Jos tässä on joku upea maisema, niin tuossa voi olla kaatopaikka ihan vieressä.
Formulahti ihastelee kuitenkin ennen kaikkea paikallisten välitöntä lämpöä ja vieraanvaraisuutta. Matkalaisetkin kutsutaan helposti mukaan, olipa käynnissä sitten häät tai ristiäiset, ja pöytään katetaan ylimääräinen lautanen.
Tanssia, ruokaa, musiikkia ja elokuvia
Kreikka-innostuksella on Suomessa jo pitkät perinteet. Vuonna 1964 ensi-iltansa saanut Kerro minulle, Zorbas käynnisti Evansin mukaan myös meillä kokonaisen Kreikka-turismin buumin.
Tampereen Suomi-Kreikka -yhdistys perustettiin sen jälkimainingeissa 1970-luvulla, ja parhaimmillaan sillä on ollut parisen sataa jäsentä.
Nykyisin aktiivisia jäseniä on noin 50, ja yhdistyksen toiminnan ydintä kulttuuri-illat esimerkiksi kreikkalaisen musiikin, runouden tai elokuvien parissa, tanssikurssit ja ruokakurssit. Kesäisin jäsenet ovat kokoontuneet säännöllisesti terassi-iltoihin ravintola Antikaan. Yhdistys on myös SKYL:n eli Suomi-Kreikka yhdistysten liiton jäsen ja heillä on paljon yhteistyötä liiton muiden jäsenyhdistysten kanssa.
Toimintaa järjestetään jäsenten toiveiden mukaisesti. Monia ilahduttavat etenkin kreikkalainen viini ja ruoka, kun taas jotakuta voi kiinnostaa sukeltaminen Kreetalla – tai kreikkalainen musiikki.
Tänä vuonna tulee kuluneeksi 100 vuotta erään Kreikan merkittävimmän nykysäveltäjän, Mikis Theodorákiksen syntymästä. Hänen kynästään syntyi musiikki muun muassa elokuvaan Kerro minulle, Zorbas.
Säveltäjän merkittävyydestä kertoo se, että juhlavuotta vietetään näkyvästi myös Suomessa. Tammikuussa Arja Saijonmaa esitti sen kunniaksi Finlandia-talossa Laulu Vapaudesta -juhlakonsertin, ja maaliskuussa rakastettu kreikkalainen laulaja Maria Farantouri saapuu konsertoimaan Savoy-teatteriin Theodorákiksen laulujen merkeissä.
Vinkkejä aitoa kreikkalaisuutta janoaville matkalaisille
Millaisia vinkkejä vannoutuneet, vuosia Kreikkaan ja sen kulttuuriin perehtyneet aktiivit antavat maahan matkustavalle turistille?
– Heinä-elokuu on todella kuuma aikaa Kreikassa, Formulahti toteaa ja suosittelee liiallista kuumuutta karttavia matkalaisia suuntaamaan maahan ennemmin keväällä tai syksyllä. Molemmat heistä kehottavat tutustumaan suosittujen turistikohteiden sijaan syrjäkulmillekin – niissä kreikkalaisuus, sen kaikki tunnelmat, värit ja maut, on usein parhaimmillaan. Vaikka turismi on Kreikalle tärkeä elinkeino, maa on kärsinyt yliturismista.
– Nimenomaan Rhodos, Kreeta ja Hania kärsivät siitä, huomauttaa Evans.
Myös Santorinin saarta on kuormittanut suuri suosio. Laivat tuovat saarelle päivittäin satoja vierailijoita, eivätkä paikalliset saa enää vuokrattua huoneita. Sen sijaan Evans kehottaakin tutustumaan johonkin maan lukuisista muista saarikohteista, kuten Leros, Tinos tai Sámos. Myös Rodos on hänen mukaansa matkakohteena toimiva, mutta suosittelee tutustumaan siellä muuhunkin kuin Rodoksen kaupunkiin.
– Ateena ehdottomasti pysähdykseksi ja Thessaloniki, hän vinkkaa, lisäten mukaan vielä yhden suosikkinsa, Patraksen satamakaupungin Länsi-Kreikassa.
Formulahti ehdottaa vielä opettelemaan hiukan kreikkaa ennen matkallelähtöä.
– Kreikkalaiset ovat niin onnellisia, kun matkailijat puhuvat kreikkaa edes vähän.
Kevään tapahtumia Kreikasta kiinnostuneille
Tampereen Suomi-Kreikka -yhdistyksen kevään tapahtumat ovat hyvä tilaisuus tutustua yhdistyksen toimintaan – ja saada elämään hieman Kreikan iloa ja valoa.
Helmikuussa yhdistys järjesti esimerkiksi Mikis Theodorákiksen 100-vuotislauluillan kulttuuritalo Laikussa. 8.3. he pitävät tanssikurssin Tammerkosken koululla ja 28.3. Kreikka-aiheisen illan ravintola WineBistro1910:ssa.
Theodorákiksen musiikista voi nauttia Laikun musiikkisalissa myös 15.4. Tampereen Filharmonisen kuoron septetin esittämänä. Stephen Evans säestää kuorokonserttia ja soittaa pianosooloja.
Toukokuussa järjestetään kreikkalaisen ruuan kokkikurssi Ruotsalaisen koulun keittiössä. Jos Kreikkaan haluaa tutustua pintaa syvemmältä, Evansin mukaan helpoin tapa päästä harrastuksessa alkuun onkin ruoka.
Netti on myös täynnä musiikki- ja lukusuosituksia kreikkalaisesta kulttuurista kiinnostuneille. Formulahti kertoo seuraavansa Facebookissa esimerkiksi ryhmiä REALsaunamies-, Omatoimilomat Haniassa, Unelma Kreikasta – ja monia muita, joista löytyy paljon vinkkejä niin kreikkalaisen kotiruuan valmistamiseen kuin Kreikassa asumiseen ja matkustamiseen.
– Ja sitten on suorat lennot Tampereelta Rodokselle, Evans lisää.
– Tietysti lähtee matkalle! Ja kun on käynyt matkalla, hakeutuu yhdistyksen porukoihin samanhenkisten seuraan, Formulahti jatkaa. Tampereen Suomi-Kreikka -yhdistykseen voi liittyä osoitteessa: www.tresuomikreikka.net.
Teksti: Mari Pihlajaniemi
Kuva: Freepik
17.3.2025
/ Artikkelit